Uuden hameen paranneltu versio - Better version of my new skirt

Nyt hame pysyy vyötäröllä! - The skirt is much better on the waist than hip.

Kuminauha keskellä vyötärökaitaleen takaosaa. - The waistband doesn't look bad even with the elastic band!

Kuten viime postauksessa totesin, punainen kellohameeni jäi kaikista mittailuista huolimatta vähän väljäksi. Olisin halunnut alunperin sen pysyvän vyötäröllä, mutta kun se oli hitusen liian väljä ja kangas antoi periksi, valui se heti lantiolle. Ihan kiva hame se silti olisi ollut, mutta nyt kerrankin otin itseäni niskasta ja tein hameesta juuri sellaisen kuin halusin, vaikka se tuottikin vähän lisätyötä.

Ei se ollut sen kummempaa, kuin merkitsin takapuolelle vyötärökaitaleeseen keskikohdan ja merkkasin kuminauhakujan, yhteensä 20cm. Sitten avasin ratkojalla vyötärökaitaleen sauman ja pujotin ja nuppineulasin 8cm pituisen kuminauhan paikoilleen ja ompelin kiinni vyötärökaitaleeseen. Sitten vain suljin ompelemalla ratkotut saumat. Aluksi minua vähän huoletti, miten hieman jäykkä puuvilla käyttäytyy, kun sitä poimutetaan noin paljon, mutta tosi hyvä siitä tuli minun mielestäni. Suosittelen tätä metodia muillekin, jos on vyötäröstä väljiä hameita tai jopa housuja, koska joskus varsinkin valmisvaatteita on vaikea kaventaa sivusaumoista.

Tykästyin tähän vyötärömalliin kyllä niin paljon, että mielessä on muitakin samantyylisiä hameita tai mekkoja. Olisi kiva kokeilla tehdä kellohame ohuesta farkkukankaasta tai villakankaasta.

Tulevalla viikolla on tiedossa ainakin yksi naamiaisasuprojekti, jota itse odotan kyllä todella innolla! Mukavaa alkavaa viikoa, lukijat! :)

Uusi hame <3 vanhat kengät - New skirt <3 old shoes

As I mentioned in the last post, my latest sewing project, the red clock skirt, proved too loose. It didn't stay on the waist but it flowed to hip. It was a nice skirt like that but this time I wanted to stick to my original vision and even do some extra efforts for it.

The narrowing wasn't complicated at all. I just marked the middle point of the back of the waistband. Then I marked 20cm for the elastic band rail. I used seamripper to open the waistband and wired the 8cm elasticband. Then I closed the waistband. Before the operation I was worried of how the stiff cotton would act when ruffled so much but actually I'm very happy with the result! I recommend this method if you have skirts or even pant too loose. Often they are too difficult to narrow from the side seams.

I really like this model of skirt. I have some ideas of same type skirts or dresses - made of denim or wool for example. can wait to go to the fabric store to see some options!

This coming week will include at least a party costume project which I'm expecting with excitement! So have a great beginning of the week, dear readers! :)

Syksyinen kellohame - A clock skirt for autumn

Ensimmäinen syksyvaatteeni on nyt valmis! Tein tämän kellohameen puuvillasta ja helmaan ompelin ohutta mustaa puuvillapitsinauhaa. Kesällä ompelin niinikään punaisen kellohameen, mutta siihen laitoin vyörärölle kuminauhan. Tässä hameessa sen sijaan on ihan vetoketju ja nappi.

Yritin monessa kohtaa mitata ja mallata, miltä leveys vyötäröllä tuntuu, mutta kaikesta huolimatta vyötärö jäi vähän väljäksi minun makuuni - ehkä se johtuu kankaasta, kun se antaa ihan himpun verran periksi. Minusta hame saisi tuntua vyötäröllä tosi napakalta, joten joudun varmaan lisäämään taakse pätkän kuminauhaa. Onkohan se hyvä idea vai olisiko jokin parempi keino napakoittaa hametta?

Bussia odottelemassa - Waiting for the city bus

This clock skirt is for autumn! I used red cotton and in the hem there's black cotton lace ribbon. I sewed a clock skirt in summer and it had elastic band in the waist but this new skirt has a zipper and a button in the side seam.

I measured and tried the skirt on many times during the sewing but still the waist is not as tight as I wished - maybe it's because of the fabric as it stretches a bit. So I was thinking of adding a piece of elastic band in the back to make the skirt tighter in the waist, what do you think of that?

Have a nice weekend! :)

3/4-hihainen mekko tyttärelleni - A 3/4 sleeve dress for my daughter

Ilma on jo vähän viilennyt auringonpaisteesta huolimatta ja se inspiroi minua ompelemaan tällä kertaa 3/4-hihaisen mekon vanhimmalle tyttärelleni. Kankaat ovat kuitenkin edelleen aika kesäiset. Käytin tässä tosi ohutta perhoskuvioitua trikoota ja keltaista college-kangasta. Solmimishauhoina edessä on puuvillanauhat.

Koitin tehdä puhvihihat, mutta niistä tuli kyllä aika hillityt - johtuu varmaan siitä kun tuo trikoo on ihan tosi kevyttä ja ohutta. Keltaisen collegekankaan ompelu sujui kyllä tosi hyvin ja tuosta yläosasta oon erityisen ylpeä kun pääntiehalkion ompelu on yleensä tuottanut päänvaivaa mutta nyt se onnistui ekalla yrittämällä ja siitä tuli juuri sellainen kuin halusinkin. Helma onkin ihan suorakaiteesta poimuttamalla tehty.

Sovitin tuota tekovaiheessa muistaakseni 3 kertaa tyttärelläni ja oli tosi hauskaa kun hän itsekin halusi käydä peilin edessä katsomassa. Kohta varmaan koittaa aika, että hän osaa itse pyytää tietynlaista mekkoa. Se olisi kyllä ihanaa! ...tai sitten voisi se olla hankalaakin, jos tulisi kovin tiukkoja vaatimuksia. Rakastan niin mekkojen ompelua!

The first signs of autumn are here and that inspired me to sew this 3/4 sleeve dress for my older daughter. However, the fabrics I used are very summery. I used thin butterfly printed tricot and yellow college fabric. For tying I used cotton ribbon.

 The sleeves are puff sleeves but I guess I should've ruffled  that light and thin fabric more as the puffs are almost invisible.. :)  Sewing the yellow college fabric was fun and I'm especially proud of the neckline as it succeeded at the first try. The hem - as you can probably guess - is a ruffled rectangle.

It is nice to notice that my 2,5-year old daughter starts to be interested in how the clothes look on her. She often wants to go to see in the mirror but luckily she's never unhappy with the clothes she has on. :)

Lastenkuljetuskärryn sadesuoja on vihdoin valmis! - The bike wagon's cover is finally finished!

Kuten kerroin aiemmin, löysin kirpparilta punaista sadetakkikangasta kivan kokoisen palan ja päätin tehdä siitä kauan kaivatun sadesuojan lastenkuljetuskärryymme. Kärryn alkuperäinen sadesuoja oli läpinäkyvä ja se oli ommeltu kärryyn kiinni, mikä häiritsi sitten aina ei-sateisella kelillä kun näytti ylös käärittynä aika rumalta. Talvella sadesuoja alkoi halkeilla tosi helposti pakkasen aikana ja lopulta sitten leikkasin sen kokonaan pois. Toivoin, että löytäisin läpinäkyvää materiaalia suojukseksi, että lapset näkevät paremmin, mutta toisaalta sadesuojaa tarvitsee aika harvoin kun koskaan emme tarkoituksella lähde sadesäällä ajamaan. Mutta usein se sade on sitten matkan aikana yllättänyt...

Suojuksen tekeminen oli muuten melko helppoa kun tärkeää oli vain ottaa tarkat mitat, mutta sadetakkikankaan ompeleminen oli tosi työlästä! Piti auttaa koko ajan käsillä, että kangas suistui liikkumaan. Ajattelin, että olisi kiva saada jokin koriste suojukseen, mutta en oikein tiennyt, vaikuttaako aplikaation ompelesesta tulevat neulanreiät suojaavuuteen. Siksi tein niin, että leikkasin ensin koristeperhosen ja tein vain siihen koristetikkaukset. Sitten asetin sen haluamalleni kohdalle suojukselle ja laitoin teipeillä kiinni (turha rei'itellä muovikangasta nuppineuloilla...). Sitten ompelin perhosen suojukseen niin, että ompelin vain sieltä täältä 2-3cm matkalta kiinni. Näin ei tullut ainakaan liikaa reikiä. Koska perhonen on samaa väriä kuin itse suojuskin, kokeilin semmoista kikkaa, etten ommellut perhosta ihan reunoista ollenkaan - näin perhosen reunat jäävät hieman koholle ja varjo korostaa sitä sitten hyvin. Kameralla otetuissa kuvissa perhonen ei silti meinaa näkyä millään... :D

Alkuperäinenkin sadesuoja kiinnitettiin tarranauhalla ja ompelin tarranauhaa siis myös tähän uuteen. Tein suojuksesta irrotettavan ompelemalla tarranauhan myös yläreunaan. Löysin laatikoiden kätköistä kivannäköisen heijastimen ja kiinnitin sen perhosen pään kohdalle käsin ompelemalla.

Kävin tänään tyttäreni kanssa ruokaostoksilla pyörällä ja meillä kävi tosi "hyvä" tuuri kun paluumatkalla alkoikin sataa ja pääsin testaamaan upouutta suojusta. Tyttäreni ei kastunut yhtään, eikä ainakaan tuolla 20 minuutin matkalla alkanut se suojuksen läpinäkymättömyyskään haitata - kärryssä on siis toki sivuikkunat, ei siis täysin pimeässä tarvitse olla sisällä.

Tuli tosi hyvä mieli kun sain ommeltua kerrankin jotain tosi tarpeellista. Pyöräreissut voivat tästä lähin aina olla hauskoja, sateesta huolimatta. Ei haittaa jos minä kastun, kunhan lapset eivät kastu. <3

Koristeperhonen koristetikkauksineen - The decoration butterfly with decoration stitches

Kärryn päällyskangas ilman sadesuojaa - The wagon's sheet without any cover

Entisen suojuksen jäänteet - The remains of the old cover

Tarranauhan ompelua - Sewing the attaching band

As I told you earlier, I found rain coat material in a 2nd hand store and I decided to make the bike wagon's cover of it. The original cover was transparent but not removable. In winter the cover got broken because it got stiff for the cold. This new cover is not transparent but I bet it's much better as it looks nicer and is removable. 

It was quite easy to make the cover. The only "problem" was sewing the plasctic side of the fabric: I had to help a lot with my hands because the fabric didn't move easily in the sewing machine I wanted to add some decoration but I was afraid that a lot of stitching would decrease the quality of the cover. That's why I sewed the decoration stitches to the butterly before attaching it to the actual cover. I attached the butterfly to the cover by stitching only 2-3cm clips here and there. Because I didn't stitch the butterly's edges, they are a bit raised and the shadow below the edges highlight the decoration butterly. 

The new cover is removable and safe - I added a nice-looking reflector in the middle of the cover. Surprisingly the cover had it's first real test today when it started raining during I was biking home from the market and my daughter was in the wagon. She didn't get wet at all!

I'm so glad that I have sewn something very useful for once! :) 

Valmis! - Finished!

Karkkipaperimekko ja tekstiilitaidetta taidemuseossa - Candypaper dress and textile art in the art museum

Albert Edelfelt: Virginie

Suuri seinävaate, jossa hevosen selästä putoava ihminen - A guy falling with horse painted on a large canvas

Tänään oli tosi sateinen päivä eli päivään sisältyi paljon sisälläoloa ja siksi sainkin työn alla olevan lastenkuljetuskärryn sadesuojan melkein valmiiksi. Enköhän huomenna saa siitä jo jotain juttua tänne. Päätimme kuitenkin sen verran ulkoilla, että menimme keskustaan käymään Joensuun taidemuseossa, jonne meillä on kausikortit. Silti tuntuu, ettei siellä tule käytyä tarpeeksi usein.. Uusi näyttely on nimeltään Kui? ja se koostuu tekstiilitaiteesta. Tekijöitä on todella pitkä lista ja siksi taideteoksetkin ovat monipuolisia ja yllättäviä. Lisäksi museossa on pitkäaikaisempana näyttelynä Kiinan taide -näyttely sekä pysyvästi ikoninäyttely sekä suomalaisten taiteilijoiden teoksia, joista kuuluisin on varmaankin Albert Edelfeltin "Virginie" (toinen kuva alapuolella).

Tekstiilitaidenäyttelyssä kyllä huomasi, että joihinkin teoksiin on kulunut todella paljon aikaa: Karkkipapereista tehty mekko, joka on kaiken lisäksi noin 3m korkuinen. Siinä vasta kierrätysompelua! Aikaa oli kulunut varmasti myös silkkipohjalle helmin kirjottuihin kuviin.

Ihan "tavallisiakin" vaatteita näyttelyssä on - 3 asukokonaisuuden muodostama taideteos. Olisin kyllä mielelläni ottanut jonkin noista asuista ihan mukaani. Värien paljous muistutti hieman Marimekon tyylistä.

Viimeisenä katsastamamme taideteos (nolottaa kun en kerinnyt lasten takia ottaa nimeä selville!) näytti ravulta, jolla on ihmisen pää. Se on valmistettu ilmeisesti keinonahkasta. Minusta se oli aika pelottava, luultavasti siksi kun pelkään niin paljon hämähäkkejäkin.

Museossa oli tosi virkistävää ja siellä unohdin kokonaan sateen ja harmauden. Lapsetkin tykkäsivät kun saivat vapaana juoksennella. Hieman he yltyivät meluamaankin, kun museossa on niin hyvä akustiikka, mutta lapset ovat lapsia. Kokonaisuutena olivat tosi kiltisti kun eivät koskeneetkaan mihinkään jos kiellettiin.

Suosittelen lämpimästi Joensuun taidemuseossa käymistä varsinkin sitten kun koittaa syksy ja pimeä vuodenaika. Ja jos et pääse Joensuuhun, niin varmaan kotikaupunkisi museossakin on kaikkea hienoa ihmeteltävää. :)

Huomisiin, koitan olla ahkera sen vaunusuojuksen kanssa!

3 asun kokonaisuus - The 3 outfits

Karkkipaperimekko - The candypaper dress

Today it rained almost all the day so we had to spent a lot of time at home. That's why I got the bike wagon's cover almost finished - maybe tomorrow I will show it to you. Despite the rain we decided to visit the art museum of our town. The newest exhibition is about textile art. There are a few permanent exhibitions but some of the exhibitions change once in a while. Finnish artists' works are permanently in the museum and probably the most famous work of those is Albert Edelfelt's painting "Virginie" (see the photo above).  

 I would like to tell something about the textile art exhibition. Some works have probably taken en eternity to be finished - for example beadings on silk. The most stunning work in my opinion is a huge dress made of candy papers. It was about 3m tall, huh... That's true upcycling!

There are "normal" clothes too in the exhibition - a work that consists of 3 outfits made of colourful fabrics. I could've taken one of those with me, to my wardrobe. :) the colours reminded me of the style of Marimekko.

The last work we saw was made of leatherette. It portaited a crab with human head. For me it was a bit scary, probably because I'm scared of spiders..

It was very refreshing to visit the museum. I totally forgot the rain and found some inspiration too. Now I will go to finish the wagon cover, bye! :)

Helmikirjailuja silkillä - Beadings on silk

Helmikirjailuja silkillä - Beadings on silk

"Ihmisrapu" - The "human crab" :D